Utö – ulkosaaristossa

Osa 4/6

Aamun verkkaiset hetket heilahtivat ajatuksista kaartaessani Pärnäisten (Pärnäs) satamaan. Päivän koitto oli mitä parhain ja aurinko lämmitti jo mukavasti kirkkaalta taivaalta M/S Eivorin saapuessa satamaan. Odottavia matkustajia oli muutama kourallinen: yksi paikallisille, toinen turisteille ja kolmas lintubongareille, joiden käsissä ja olkapäillä roikkui valtavankokoisia laukkuja, ja joiden muodosta ei voinut erehtyä. Teleobjektiiveja, ajattelin kunnes huuto kaikui alempaa: ”tuutkos kyytiin sieltä”. Vilkaisin alas ja pohdin, oliko kyseessä kehotus vai kysymys, kun ahavoitunut seilori viittoi minulle. Mää nyökkäsin ja laskettelin laivaan.

Heti ensimmäisellä matkalla opin, että talviaikataulujen ollessa voimassa (31.5. saakka) laivakyydit esimerkiksi Berghamnin, Aspön, Nötön ja Jurmon saarille pitää tilata tunti ennen laivan lähtöä M/S Eivor miehistöltä puhelinnumerosta 044-5000503. Kesäaikaan riittää, että ilmoittaa etukäteen Berghamnin ja Aspön saarille kulkemisesta. Kannattaa lisäksi huomata ettei laiva liikennöi päivittäin talviaikataulujen ollessa voimassa. Ajantasaiset aikataulut kannattaa tarkistaa aina ennen matkaa http://www.meritie.fi -sivustolta. M/S Eivorille mahtuu 195 matkustajaa ja 19 autoa. Laivaan pääsee polkupyörällä. Pyörä on tärkeätä sitoa ruumassa.

Matka Utö:n saarelle kestää useita tunteja. Laivan sisuksista löytyy kanttiini ja taukotilat ovat tavallisesti ahkerassa käytössä merimatkan aikana. Kannella viihtymiseen vaikuttaa luonnollisesti vallitsevat tuuliolosuhteet, lämpötila sekä yli-innokkaiden lintutarkkailijoiden ja heidän observointilaitteiden lukumäärä.

Tutustuminen Utö:n saareen alkoi kulkemalla levollisen ja soman kylänraitin läpi, matkan varrelle jäi maalauksellisia kalastusmajamaisemia. Jatkoin majakalle kääntyvän risteyksen ohitse ja minkä jälkeen lyhyen etäisyyden päässä, kauniisti kaartuvan ja nousevan hiekkatien päässä odotti Bönehuset-kappeli. Vuonna 1910 rakennettu kappeli antaa kulkijalle suojaa ja hiljaisuutta, ja kun kääntyy ympäri, hienon ja moniulotteisen näkymän majakalle.

Punavalkoraitainen majakka on Utön maamerkki. Vuodelta 1814 peräisin oleva majakkatorni ei ole saaren ensimmäinen. Majakan Suomen sodan (1808-09) aikana räjäytetty edeltäjä oli peräisin vuodelta 1753. Majakalla on yli sata vuotta vanha linssi ja sen sisuksista löytyy kirkko sekä majakan seinästä muistolaatta uponneiden alusten miehistöjen muistolle.

Utöllä onkin pitkä ja värikäs menneisyys merenkäynnin dramaattisissa tapahtumissa. Sitä ympäröivillä vesillä on vanhastaan hieman ikävä kutsumanimi: laivojen hautausmaa. Lukuiset syys- ja talvimyrskyt ovat aiheuttaneet vuosisatojen aikana lukuisia haaksirikkoja ja synnyttäneet tämän vähemmän mairittelevan nimen.

Luku 4 (5)

Utöllä on paljon muutakin annettavaa, kuten saaren monipuolinen luonto ja erityisesti merilinnut. Majakalta ja saaren monista kolkista on upeat näkymät kallioluotojen muodostamaan mosaiikkiin sekä mainiot mahdollisuudet tarkkailla niillä pesiviä merilintuja. Saari onkin lintuharrastajien vankassa suosiossa. Utöllä ollessa kannattaa tutustua myös Enskärin suunnassa sijaitsevaan, vuonna 1884 rakennettuun kansakouluun, jossa oppii puolisen tusinaa oppilasta. Paraisten kaupungin osana olevalla saarella asuu vajaat 50 asukasta.

Harri Ahonen – Fjellrev i skärgården Osa 4/6

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s